Päivitetty keskiviikkona 220212 klo 22:40
¤ Kuuden auton ketjukolasri Leppävirralla
Asukas hävitti bensansa polttamalla parvekkeella
¤ Heinäveden palokunta antoi palaa
¤ Asuinrakennus ja viisi kissaa paloivat
PELASTUSLAITOS TIEDOTTAA KOVIEN PAKKASTEN SEURAUKSISTA - LIIALLISESTA LÄMMITTÄMISESTÄ
Kireä pakkasjakso on näkynyt pelastuslaitoksen arjessa hieman kiireisempänä kuin normaali tammi-helmikuun vaihde, mutta suurempia vahinkoja pakkasesta ei ole kuitenkaan ole toistaiseksi aiheutunut. Pakkanen on paukutellut rikki joitakin vesiputkia sekä aiheuttanut
lukuisia erilaisia tarkastustehtäviä. Rakennuspaloja on kuluvalla viikolla ollut myös tavallista enemmän, mutta pakkanen ei ole suoranaisesti
ollut näiden palojen aiheuttaja. Muutama autotallipalo on saanut alkunsa mahdollisesti tallissa olleen auton moottorilämmittimen vikaantumisesta.
Asuntojen tulisijoja on lämmitetty kiitettävän huolellisesti, eikä näistä ole kovasta käytöstä huolimatta paloja aiheutunut. Rakennuspalon
riski pakkasella kuitenkin kasvaa, koska erilaiset lämmitys- ja sähköjärjestelmät ovat suurella kuormituksella. Tämän johdosta on syytä noudattaa huolellisuutta muun muassa tulisijojen ja erilaisten sähkölaitteiden käytössä. Lisäksi jokaisessa kodissa kannattaa tehdä myös omatoiminen paloturvallisuustarkastus, jolla varmistetaan että esimerkiksi palovaroittimet toimivat, tulisijat ja niiden ympäristö ovat
kunnossa sekä alkusammutuskalustoa on nopeasti saatavilla.
Viikonlopuksi on tiedossa edelleen kiristyvää pakkasta ja sitä voi Pohjois-Karjalassa paikoin olla jopa yli 40 astetta, joten tämä on syytä
ottaa huomioon talojen lämmityksessä ja ulkona liikuttaessa. Alkuviikosta sään ennustetaan lauhtuvan ja tällöin putkien jäätymisiä on
odotettavissa lisää. Putkien jäätymiseen onkin syytä mahdollisuuksien mukaan varautua jo ennakolta, varsinkin jos jäätymisongelmia on aiemminkin esiintynyt. Esimerkiksi sisälämpötila kannattaa pitää riittävän korkealla kaikissa huonetiloissa kovasta lämmönkulutuksesta huolimatta. Lisäksi voi tehdä myös tilapäiserityksiä jäätymiselle riskialttiisiin paikkoihin. Mahdollisissa ongelmatilanteissa kehotetaan kääntymään LVI-liikkeiden puoleen ja jättämään mahdolliset putkien sulatustyöt ammattilaisille, koska sulatukseen liittyy putkirikon lisäksi
myös tulipalon vaara.
Myös pelastuslaitoksen henkilöstöä koitellaan kovassa pakkasessa suoritetussa sammutus- ja pelastustyössä. Ulkona työskentely on huomattavasti haasteellisempaa kuin lauhalla kelillä niin henkilöstön kuin kalustonkin kannalta. 030212
KE 18:51 Lapinlahti ALAPIHANTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri
KE 16:44 Rantasalmi ¤ rakennuspalo: pieni
KE 16:35 Lappeenranta ¤ liikennevälinepalo: pieni Farmarimallisen henkilöauton konetila tuhoutui tulipalossa Mutkakadulla.
Henkilövahingoilta vältyttiin.
KE 13:49 Pieksämäki ¤ ihmisen pelastaminen
KE 13:19 Suonenjoki PÄIVÖLÄNKATU ¤ eläimen pelastaminen
KE 08:50 Maaninka ¤ liikenneonnettomuus: keskisuuri Pielaveden suuntaan ajaneen tukkirekan perävaunu kaatui ojaan lievässä ylämäessä
kantatiellä 77. Tie oli onnettomuuspaikalla hyvin liukas. Kukaan ei
loukkaantunut.
KE 08:27 Joensuu ¤ liikenneonnettomuus: pieni Kahden henkilöauton kolari Kettuvaarantien ja Sortavalankadun risteyksessä.
Kukaan ei loukkaantunut.
KE 08:10 Kuopio VAHVEROTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri
KE 06:48 Leppävirta ¤ liikenneonnettomuus: pieni
KE 05:02 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
KE 04:25 Joensuu UIMAHARJU ¤ rakennuspalo: keskisuuri Palonalku Uimaharjun tehtaan kolmoskeittimen yläpäässä. Tehtaan henkilökunta
sammutti palon. Palo aiheutui jäännöshakkeen syttymisestä keittimen
päällä.
TI 20:16 Ilomantsi ¤ tulipalo muu: pieni
TI 19:21 Suonenjoki ¤ tulipalo muu: pieni
TI 18:38 Savonlinna ¤ rakennuspalo: keskisuuri Sähkömoottorin laakerin kuumeneminen sytytti purukasan tuleen UMP-Kymmenen
tehtaalla. Kytöpalon sammuttamiseksi iso purukasa jouduttiin miesten ja koneiden
voimin hajottamaan.
TI 17:32 Lappeenranta ¤ rakennuspalo: pieni
TI 17:00 Nilsiä ¤ rakennuspalo: keskisuuri
TI 15:37 Parikkala ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 11:41 Juuka ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 11:40 Juva ¤ liikenneonnettomuus: keskisuuri Kuorma-auto törmäsi säiliörekan perään, suistui tieltä ja kaatui kyljelleen
Viitostiellä Parkasen tienhaaran läheisyydessä noin kymmenen kilometriä Juvalta
etelään. Kukaan ei loukkaantunut.
TI 10:18 Pieksämäki ¤ rakennuspalo: pieni Tulitöistä alkunsa saanut kytöpalo rakennuksen välipohjarakenteissa
Keskuskadulla. Kukaan ei loukkaantunut.
TI 08:17 Lapinlahti ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 07:53 Leppävirta ¤ liikenneonnettomuus tai onnettomuuden uhka
TI 03:07 Lappeenranta ¤ tulipalo muu: pieni Etelä-Karjalan pelastuslaitos kävi taas sammuttamassa puunkuorikasaa
Reissumiehenkadulla. Käynti oli järjestyksessään jo kolmas.
MA 20:17 Mikkeli ¤ rakennuspalo: keskisuuri Noin 90 neliöinen asuintalo on tuhoutunut täysin sisäosiltaan tulipalossa
Lastaajantiellä.
MA 17:32 Kontiolahti ¤ palohälytys
MA 16:39 Mikkeli ¤ ihmisen pelastaminen
MA 16:36 Joensuu ¤ palohälytys
MA 16:35 Lappeenranta ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 16:05 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 16:02 Kontiolahti ¤ palohälytys
SU 19:06 Siilinjärvi ¤ rakennuspalo:, pieni
SU 16:48 Parikkala ¤ liikenneonnettomuus: pieni
SU 15:22 Pieksämäki ¤ liikenneonnettomuus: pieni
SU 08:11 Kitee ¤ vahingontorjunta: keskisuuri Omakotitaloon tuleva vesiputki poikki Kantosyrjäntiellä. Pelastuslaitos pumppasi
vesiä pois.
SU 06:31 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
SU 03:48 Ruokolahti ¤ rakennuspalo: keskisuuri Noin 50 neliöinen erillinen saunarakennus tuhoutui tulipalossa Kyläjärventiellä
Salosaaressa. Palo sai alkunsa saunan lämmityksestä.
LA 23:14 Lapinlahti ¤ rakennuspalo: pieni
LA 18:44 Parikkala ¤ rakennuspalo: pieni
LA 18:18 Savonlinna ¤ liikenneonnettomuus: pieni Henkilöauton ulosajo Enonkoskentiellä. Pelastuslaitos kiskoi auton ylös ojasta.
Tilanteessa ei tapahtunut henkilövahinkoja.
LA 17:23 Lapinlahti ¤ rakennuspalo: pieni
LA 14:39 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
LA 11:57 Ilomantsi ¤ liikenneonnettomuus: pieni Kuokanvaaran yksityistiellä tapahtui moottorikelkan ja pakettiauton
yhteentörmäys.
Kelkkailija, ilomantsilainen 42- vuotias mies, puhalsi 1.46
promillea. Hän loukkasi myös itseään ja kuljetettiin ambulanssilla
keskussairaalaan. Paikalla on suhteellisen hyvä näkyväisyys.
LA 11:41 Outokumpu ¤ rakennuspalo: pieni
LA 08:25 Ilomantsi ¤ vahingontorjunta: pieni Puita kaatui lumen painosta yleiselle hiihtoladulle Kannilantiellä.
Pelastuslaitos meni
paikalle mönkijällä kahden hengen miehistöllä ja raivasi
puut pois.
PE 18:48 Kitee ¤ tulipalo muu: pieni
PE 17:58 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 17:00 Leppävirta ¤ liikenneonnettomuus: suuri Kuuden auton ketjukolari valtatiellä 5 lähellä Sorsakosken tienhaaraa.
Ensitietojen
mukaan turmassa on mennyt peltiä ruttuun, mutta kukaan ei ole
loukkantunut vakavammin.
PE 16:56 Iisalmi ¤ liikenneonnettomuus: keskisuuri
PE 15:57 Kuopio ¤ eläimen pelastaminen
PE 14:49 Joensuu ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 14:30 Lieksa ¤ liikenneonnettomuus: pieni Henkilöauto pyörähti kylki edellä vastaantulevan kuorma-auton keulaan
Yläviekintiellä. Pelastuslaitos joutui irroittamaan henkilöauton kuljettajan
autosta. Osallisista toinen loukkaantui vakavasti ja toinen lievästi. Tie oli
erittäin liukas onnettomuuspaikalla.
PE 14:09 Lapinlahti ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 13:18 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 13:14 Parikkala ¤ liikenneonnettomuus: pieni Iäkkäänpuoleinen nainen oli kääntymässä kuutostieltä vasemmalle, kun hänen
a
utonsa perään törmäsi maastoauto. Pelastuslaitos joutui leikkaamaan autoa
irrottaakseen naisen kuljettajan paikalta. Tajuissaan
ollut nainen vietiin
Etelä-Karjalan keskussairaalaan.
PE 10:50 Juva ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 10:48 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 09:09 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 08:08 Outokumpu ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 05:48 Kuopio ¤ rakennsuapalo: pieni
PE 01:58 Tohmajärvi ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 01:28 Lappeenranta ¤ tulipalo muu: pieni
TO 17:07 Pieksämäki ¤ tulipalo muu: pieni
TO 17:32 Mikkeli VT5 OTAVA ¤ liikenneonnettomuus: keskisuuri
TO 16:30 Lapinlahti ¤ rakennuspalo: pieni
TO 15:32 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
TO 14:53 Pieksämäki ¤ rliikenneonnettomuus: pieni
TO 14:40 Siilinjärvi ¤ liikennevälinepalo: pieni
TO 12:30 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 10:25 Lieksa ¤ vaarallisen aineen onnhettomuus: pieni Kauppakiinteistössä vuotanut kylmäainekaasua kiinteistön tiloihin.
Kauppakiinteistön henkilökunta havainnut kylmäainelinjan kompressorissa olevan
vuodon jonka jälkeen tehneet ilmoituksen
hätäkeskukseen ja aloittaneet
kiinteistön tuuletuksen ovista. Henkilöstö altistunut jonkin verran aineelle.
Aineesta ei terveyshaittaa
pieninä pitoisuuksina. Suurina pitoisuuksina aineella
happea syrjäyttävä vaikutus. Järjestelmästä vuoteneen aineen määrä n. 25 kg.
Pelastuslaitoksen yksiköllä tehtävänä varmistaa tilat sekä suorittaa tuuletus
loppuun. Järjestelmän vuoto johtui kompressorin
kupariputken
rikkoontumisesta.
TO 10:09 Lappeenranta ¤ tulipalo muu: pieni
TO 09:43 Varkaus ¤ ymp.onnett.maalla: pieni
TO 08:06 Maaninka ¤ liikenneonnettomjuus: pieni
TO 07:47 Joensuu ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 06:17 Imatyra ¤ rakennuspalo: keskisuuri
TO 04:48 Savonlinna ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 02:17 Siilinjärvi ¤ ymp.onnett.maalla: pieni
KE 18:37 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
KE 16:22 Savonlinna ¤ ihmisen pelastaminen puristuksista Palokunnalla ei tehtävää
KE 15:47 Tuusniemi ¤ rakennuspalo: keskisuuri
KE 15:45 Kuopio ¤ liikennevälinepalo: pieni
KE 15:18 Juuka ¤ liikenneonnettomuus: pieni Valtatiellä 6 Martonvaarantien risteyksessä sattui kahden henkilöauton kolari.
Toisen auton kuljettaja loukkaantui lievästi ja vietiin terveyskeskukseen
tarkastettavaksi.
KE 11;48 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
KE 08:00 Kuiopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
KE 07:44 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
KE 01:48 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
TI 18:07 Kuopio ¤ vaarallisenn aineen onnettomuus: pieni
TI 17:38 Kitee ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 15:35 Siilinjärvi ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 13:35 Joensuu ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 11:35 Kerimäki ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 09:27 Lapinlahti ¤ ymp.onnett.maalla: pieni
TI 08:24 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 06:31 Siilinjärvi ¤ rakennuspalo: keskisuuri
TI 04:40 Joensuu ¤ liikennevälinepalo: pieni
TI 03:14 Joensuu ¤ rakennuspalo: keskisuuri Kynttilä sytytti palon Venetiellä kolmekerroksisen talon toisessa kerroksessa.
Palomiehet pelastivat palavasta huoneistosta naishenkilön ja hänet kuljetettiin
ambulanssilla keskussairaalaan. Hän loukkaantui
palossa lievästi. Palokunta sai
nopeasti palon hallintaan, eikä tuli päässyt leviämään muihin huoneistoihin.
TI 02:25 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
TI 00:22 Outokumpu ¤ rakennuspalo: keskisuuri Terveyskeskuksen vuodeosastolla selvittiin säikähdyksellä kahdesta orastavasta
t
ulipalosta. Potilas oli sytyttänyt siivoushuoneessa roska-astian ja osaston
toimistossa ilmoitustaululla olleet paperit palamaan
. Henkilökunta huomasi palot
nopeasti ja sai ne sammumaan itse.
MA 16:06 Juuka ¤ rakennspalo: pieni Poikolankadulla sijaitsevan koulun LVI-laitteet antoivat hälytyksiä kunnan
kiinteistöhoitajille.
Koululla olleet opettajat kertoivat, että käytävällä
sijaitsevasta sähkökeskuksesta kuului iso paukahdus. Raotettaessa
sähkökeskuksessa
olevaa kondensaattorikaapin ovea havaittiin siellä olevan
avotuli. Tulipalo sammutettiin jauhe- ja hiilidioksikäsisammuttimilla.
Savuiset
tilat tuuletettiin savutuulettimella.
MA 12:38 Valtimo ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 12:12 Nilsiä ¤ liikenneonnettomuus: pieni Palonurmessa sattui kohtaamisonnettomuus, jossa osallisena olleet
täysperävaunullinen tukkirekka ja henkilöauto suistuivat ojaan.
Henkilövahingoilta vältyttiin.
MA 11:54 Tuusniemi ¤ liikenneonnettomuus: pieni
MA 95:91 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
SU 06:55 Kuopio ¤ liikennevälinepalo: pieni
SU 03:22 Kuopio ¤ ihmisen pelastaminen
SU 01:03 Lappeenranta MESIKÄMMENENTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri
LA 19:46 Savonlinna ¤ rakennuspalo: pieni
LA 19:11 Mikkeli SELÄNNEKATU ¤ rakennuspalo: keskisuuri
LA 16:11 Tohmajärvi ¤ rakennuspalo: keskisuuri Omakotitalon kellarissa tuleen syttynyt sähköpatteri aiheutti runsaasti mustaa
savua Lappeenrannantiellä. Pelastuslaitos sammutti palon ja tuuletti tilat.
LA 13:43 Savonlinna ¤ rakennuspalo: pieni
LA 13:18 Savonlinna ¤ ymp.onnett.maalla: pieni
LA 12:30 Kerimäki ¤ palohälytys Kerimäen puukirkko. Kohteessa Kerimäki 11,13 sekä Savonlinna P3 ja 11
PE 17:32 Juva ¤ rakennuspalo: keskisuuri Ilkivaltainen hälytys
PE 14:29 Juva ¤ liikennevälinepalo: pieni
PE 13:07 Joensuu ¤ liikennevälinepalo: pieni
PE 11:29 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
PE 10:50 Savonlinna ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 08:30 Ruokolahti ¤ liikenneonnettomuus: pieni Koululaisia kuljettanut bussi oli matkalla Niskapietiläntien suunnasta
Puntalan suuntaan. Henkilöauto tuli mutkassa vastaan, jolloin
ajoneuvot törmäsivät toisiinsa. Henkilöautossa olleet kolme ihmistä kuljetettiin
sairaalaan tarkastettavaksi. Bussissa olleet eivät loukkaantuneet.
PE 05:04 Kerimäki ¤ liikenneonnettomuus: pieni
PE 00:47 Suonenjoki ¤ rakennuspalo: pieni
TO 22:34 Kuopio ¤ rakennuspalo: keskisuuri
TO 22:25 Joensuu ¤ rakennuspalo: keskisuuri Kerrostalon asukas oli laittanut Koulukadulla toisen kerroksen parvekkeelle
bensaa
olutpurkkeihin ja hänen tarkoituksena oli hävittää bensa polttamalla.
Viereisen kerrostalon asukas näki valonloimotusta ja teki
hätäilmoituksen.
Sytyttäjä sammutteli itse purkit parvekkkeella olleella lumella.
Pelastuslaitoksen yksiköt varmistivat sammutuksen.
TO 20:46 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
TO 20:13 Suonenjoki ¤ rakennuspalo: pieni
TO 18:51 Lappeenranta ¤ rakennuspalo: pieni
TO 16:20 Nurmes ¤ rakennuspalo: pieni
TO 15:47 Leppävirta ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 15:25 Outokumpu ¤ liikennevälinepalo: pieni
TO 14:30 Varkaus ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TO 14:16 Varkaus ¤ rakennuspalo: pieni
TO 11:11 Hirvensalmi ¤ liikennevälinepalo: keskisuuri
TO 10:08 Nilsiä LAITISENMÄKI ¤ rakennuspalo: keskisuuri
KE 22:26 Sotkamo ¤ liikenneonnettomuus: pieni
KE 20:41 Joensuu ¤ rakennuspalo: keskisuuri
KE 16:33 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
KE 15:39 Joensuu % maastopalo: pieni
KE 12:20 Kuopio % liikenneonnettomuus: pieni
KE 11:55 Joroinen ¤ liikenneonnettomuus: pieni
KE 10:50 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
KE 09:00 Puumala ¤ liikennevälinepalo: keskisuuri Kuorma-auton pyörän napa ylikuumeni ja syttyi palamaan Keskustiellä. Kuljettaja
sai palon sammutettua jauhesammuttimella, pelastuslaitos varmisti tilanteen.
KE 03:02 Kuopio ¤ ymp.onnett.maalla: pieni
TI 18;38 Kuopio 4 vaarallisen aineen onnettomuus: pieni
TI 16:33 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
TI 16:22 Joensuu ¤ ymp.onnett.maalla: pieni
TI 16:17 Joroinen ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 16:14 Juva ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 15:29 Lappeenranta ¤ rakennuspalo: keskisuuri Omakotitalo on kärsinyt pahoja vaurioita tulipalossa Saikkolantiellä. Talon seinät ovat pystyssä ja katto tallella, mutta sisäpinnat ja välikatto ovat palaneet. Palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja.
TI 15:21 Kontiolahti ¤ ymp.onnett.maalla: pieni
TI 15:06 Ilomantsi ¤ ymp.onnett.maalla: pieni
TI 13:41 Juankoski ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 13:35 Kuopio ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 11:54 Joensuu ¤ raideliikenneonnettomuus: keskisuuri Puutavarajuna törmäsi kaksipaikkaiseen lavamaastoautoon Särkivaarantien tasoristeyksessä. Autoa kuljettanut keski-ikäinen mies selvisi onnettomuudesta lievin vammoin.
TI 10:45 Nurmes ¤ rakennuspalo: suuri Nurmeksen Metallin teollisuushallin ullakko syttyi palamaan Pitkänmäentiellä. Pelastuslaitoksen
mukaan tilanne oli uhkaava. Palo saatiin kuitenkin sammumaan eikä kattoa tarvinnut purkaa.
TI 10:29 Savonlinna ¤ liikenneonnettomuus: pieni Talvisalonkadun ja Tulliportinkadun risteyksessä tapahtuneessa kolarissa olivat
osallisena kuorma-auto ja henkilöauto. Kuorma-auton lähdettyä kääntymään vasemmalle osui sen alla oleva aura vieressä olleen
henkilöauton kylkeen, joka vaurioitui. Henkilövahinkoja ei tullut.
TI 09:44 Tuusniemi ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 08:43 Savonlinna ¤ liikenneonnettomuus: pieni Tukkirekka, jossa ei ollut tapahtuma-aikaan kuormaa, suistui ojaan Oriniementiellä.
Yhdistelmä oli matkalla kohti Savonrantaa, kun loivasti vasemmalle kaartuvan mutkan jälkeen vastaan oli tullut tumma henkilöauto
keskellä tietä, mistä syystä kuljettaja oli menettänyt yhdistelmän hallinnan. Tie oli jäinen ja liukas.
TI 08:37 Suonenjoki ¤ liikenneonnettomuus: pieni Rautalammintien ja Kaatronkadun risteyksessä vuonna 1939 syntynyt mies kuljetti henkilöautoa Rautalammintietä, kun alustavien tutkimusten mukaan hän oli saanut sairaskohtauksen juuri ennen Kaatronkadun
risteystä. Auto ajautui vastaantulevien kaistalle törmäten paikkakuntalaisen mieshenkilön kuljettaman pakettiauton keulaan.
Henkilöauton kuljettaja vietiin hoidettavaksi Kuopion Yliopistolliseen sairaalaan.
TI 08:27 Varkaus ¤ liikenneonnettomuus: pieni
TI 07:59 Tuusniemi ¤ liikenneonnettomuus: keskisuuri Säiliöauto kaatui ojaan Hoikantiellä, mutta ensitietojen mukaan autosta ei
vuoda öljyä.
TI 07:59 Kuopio PETONEN ¤ liikenneonnettomuus: pieni Petosella sattui ainakin kolmen auton peräänajo. Ensitietojen mukaan kukaan ei loukkaantunut.
TI 06:23 Polvijärvi ¤ liikenneonnettomuus: pieni Kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmä suistui tieltä Martonvaarantiellä noin
kilometrin päästä Ahmovaarasta. Kuljettaja ei onnistunut palauttamaan rekkaa takaisin tielle väistäessään vastaantulevaa ajoneuvoa.
Rekan nuppi kaatui kyljelleen, perävaunu jäi pystyyn. Ambulanssi vei kuljetttajan tarkastettavaksi sairaalaan Joensuuhun.
TI 03:09 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni Inkilänmäellä Rastaantie 3:ssa kerrostalohuoneistossa syttyi pienehkö tulipalo, mistä aiheutui
huoneistoon runsaasti savua. Pelastuslaitoksen savusukeltaja pelasti huoneistossa pökertyneenä olleen miesasukkaan ulos
huoneistosta ja sammutti huoneistossa olleen palon. Asukas on hoidettavana Kuopion Yliopistollisessa Sairaalassa. Poliisi tutkii palon syttymissyytä.
SU 20:33 Pielavesi PYKÄLIKÖNTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri
SU 19:29 Suomussalmi ¤ rakennuspalo: suuri Ortodoksisen kirkon Onttoni Miihkalin leirikeskus tuhoutui tulipalossa Yli-Vuokin Kuivajärven
kylässä. Kooltaan noin 400 neliömetrin kokoinen leirikeskus sijaitsi vanhassa 80-luvun lopulla lakkautetussa kansakoulussa muutaman kilometrin
päässä
Venäjän rajasta ja se oli syttyessään tyhjillään, eikä kukaan ollut vaarassa. Hälytyksen palosta teki ulkopuolinen henkilö.
SU 18:38 Joensuu ¤ liikenneonnettomuus: pieni
SU 13:19 Kuopio KINNONTIE ¤ vahingontorjunta: keskisuuri
SU 12:38 Pieksämäki ¤ ihmisen pelastaminen
SU 11:59 Savonlinna ¤ liikennevälinepalo: pieni
SU 11:47 Savonlinna ¤ ihmisen pelastaminen
SU 11:30 Nurmes ¤ rakennuspao: pieni
SU 07:19 Outokumpu ¤ rakennuspalo: pieni
SU 07:18 Parikkala ¤ rakennuspalo: pieni
SU 00:35 Liperi ¤ liikenneonnettomuus: pieni
LA 23:56 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
LA 23:41 Kuopio ¤ rakennuspalo: pieni
LA 22:40 Kaavi ¤ rakennuspalo. pien i
LA 21:09 Kuopio ¤ eakennuspalo: pieni
LA 18:56 Lappeenranta SOLKIKUJA 6 ¤ rakennuspalo: keskisuuri Solkikujalla kerrostalon kellari- ja väestönsuojatiloissa sytytettiin roskia palamaan, josta savua levisi myös porraskäytävään. Henkilövahinkoja ei aiheutunut.
LA 18:18 Tohmajärvi ¤ liikennevälinepalo: pieni
LA 18:05 Varkaus PATAVUORENTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri Kiinni jäänyt pelti aiheutti savua saunan lämmityksen yhteydessä Patavuorentiellä. Ei tulipaloa, pelastuslaitos tuuletti tilat.
LA 15:05 Mikkeli UUTELANTIE 7 ¤ rakennuspalo: keskisuuri Noin 24 neliöinen lautarakenteinen sauna tuhoutui sisäosiltaan tulipalossa Uutelantiellä. Palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja.
LA 14:05 Imatra KOSKIKATU ¤ eläimen pelastaminen
LA 14:30 Leppävirta MATONIEMENTIE ¤ rakennuspalo: keskisuuri
LA 14:08 Lappeenranta ¤ rakennuspalo: pieni
LA 12:14 Savonlinna ¤ ihmisen pelastaminen
LA 11:51 Varkaus ¤ autom.palohälytys Stora Enso, hiilisiilon sisäpuolella palo, springleri ja henkilökunnan alkusammutus rajoitti paloa, pelastuslaitos suoritti sammutuksen, vahingot rajoittuvat siiloon ja ulkopuolisiin rakenteisiin, tehtaan palokunta jäi jälkivartiointiin ja raivaukseen.
LA 09:39 Pielavesi MAANINGANTIE 628 ¤ rakennuspalo: keskisuuri
LA 04:28 Heinävesi ¤ rakennuspalo: pieni
LA 03:52 Leppävirta ¤ liikenneonnettomuus: pieni
LA 02:21 Kerimäki ¤ rakennuspalo: pieni
LA 00:51 Joensuu ¤ rakennuspalo: pieni
Tyhjennetään kasaan pellolle Petroskoissa
Pakettiauto kerää kerran kuukaudessa
ongelmajätteet, toinen paku muovit jne.
Kerran kuussa kolmantena torstaina pakettiauto kiertää Petroskoin lähiöitä ja kerää asukkailta käytettyjä energiansäästölamppuja, loisteputkia ja lämpö- sekä painomittareita, jotka sisältävät elohopeaa. Pietarin ekologisen Merkuri-laitoksen Petroskoin sivuosasto on toinen kahdesta kaupungissa toimivasta yhtiöstä, joiden toiminta suuntautuu ongelmajätteiden keräämiseen.
Petroskoin EkoLint-yhtiö kerää ja käsittelee käytettyjä muovitarvikkeita. Kaupungin yhtiöt luovuttavat kuukaudessa 10-20 tonnia muovia, jota EkoLint käsittelee raaka-aineeksi. Käsitelty muovi jalostetaan sitten nykyaikaisiksi jalkakäytävän laatoiksi ja Segežan ja Kontupohjan paperitehtailla käytettäviksi muovikorkeiksi.
Petroskoissa on vain yksi laitos, joka käsittelee jätteitä, ja muut ovat muualla Venäjällä. Kaikkien yritysten, jotka keräävät lasipulloja, metalliesineitä, paperia, kartonkia, paristoja ja muuta, pitää lajitella jätteitä ja toimittaa ne Venäjän eri kaupunkeihin, joissa on jätelaitoksia.
Vanhan tavan mukaan jätteet heitetäää autoista roskaläjään isolle pellolle, uskoo Karjalan Sanomien haastattelema virkamies. 190212
Niiralassa ei laajenneta vuosikausiin
Venäjä on pudottanut Värtsilän raja-asemansa laajennusprojektin lähivuosien ohjelmastaan. Päätös tuli
takaiskuna suomalaisille, joilla oli valmiudet oman osuutensa päivittämiseen vaikka heti. Rajanylityspaikka on mitoitettu
700 ajoneuvolle vuorokaudessa, mutta vilkkaimpina päivinä autoja on jo 1700. Venäjän päätös tulee kasvattamaan
jonotusaikoja mennen tullen Venäjän puolella. 310112
Karjalan Sanomat järjestää jälleen
lukijamatkan Petroskoihin
Karjalan Sanomat järjestää uuden lukijamatkan Suomesta Venäjän Karjalaan ja Petroskoihin 5.—8. huhtikuuta 2012. Matkalle otetaan
noin 35—40 henkeä. Ryhmässä voi olla vakituisia lehden lukijoita ja myös Petroskoin-matkasta haaveilevia. Vierailu sisältää käynnin
suomen kieleen erikoistuneessa 17. lukiossa ja mahdollisuuden seurata oppituntia, kiertoajelun suomalaisessa Petroskoissa ja
vastaanoton Karjalan Sanomissa. Suomenkielinen esitys Kansallisessa teatterissa tai Kantele-talossa antaa voimakkaan vaikutelman
nykyajan suomalaisesta kulttuurista Venäjän Karjalan pääkaupungissa. Paluumatkalla ryhmäläiset pääsevät myös
Sortavalaan, jossa tarjolla ovat kiertoajelu ja käynti taiiteilija Kronid Gogolevin puutaulujen galleriassa. Lisänä on myös vepsäläisyyteen tutustuminen. Valmismatka on puolihoidolla. Hinta lehden tilaajille on 318 euroa ja muille matkustajille on 358 euroa. Majoitus on uudess
a Hotelli Äänislinnassa. LÄHDE KARJALAN SANOMAT
Petroskoista halutaan Suomeen jatko-opiskelemaan
Suomi kouluttaa jo yrittäjiä ja kehittää maaseudun pienyrittämistä
Petroskoilaiset koululaiset ajattelevat yhä useammin sitä, että koulun jälkeen he jatkavat opiskeluaan Suomessa. Asiasta kertoo Karjalan Sanomst. Suomalais-ugrilaisen koulun 9.luokan oppilas ALEKSANDRA SHIRINA pitää Suomen koulutusta parhaana. Suomessa
opiskelijat voivat harjoitella opiskelun rinnalla yrityksissä, Shirina ihastelee. Korkeakoulun tai yliopiston jälkeen on mahdollisuus saada
työtä ja hyvä palkka. Suomessa saatu päättötodistus hyväksytään EU-maissa. Koulutusaloista kansainvälinen liiketoiminta, ravintola- ja matkailuala sekä lääketiede houkuttelevat tyttöjä tällä hetkellä muita enemmän. Tytöt osallistuivat lokakuussa tutustumismatkalle Savonia-ammattikorkeakouluun Kuopioon ja Varkauteen.
Osa suomalaisista koulutusohjelmista on nykyään hyvin tunnettua petroskoilaisille. Suomen korkeakoulujen edustajat ovat käyneet
täällä jo neljän vuoden ajan pari kolme kertaa vuodessa kertomassa opiskelumahdollisuuksista ja koulutusohjelmista. Useimmiten petroskoilaisille ylioppilaille tarjotaan englanninkielisiä opetusohjelmia. Nuoria kiinnostavat eniten IT-ala, matkailu, markkinointi, l
ogistiikka ja
kansainvälinen liiketoiminta.
Suomalaiset ovat jo aloittaneet yrittäjäkoulutuksen Petroskoissa. Suomi auttaa Karjalaa kehittämään
pienyrittäjyyttä maaseudulla- 051111
Karjalan arvometsät teollisuuden alttarille
Karjalan aluesuunnitteluun on tehty muutoksia, joiden mukaan tasavalta menettää
1 300 tuhatta hehtaaria arvokasta metsää. Korjaukset estävät matkailun kehitystä ja
kestävän metsänkäytön edistämistä. Lisäksi tasavallan luonnonsuojeluprojekti pannaan
jäihin.
Suunniteltujen metsänsuojelualueiden määrä vähenee 60:sta 20:een. Niiden pinta-ala vähenee
511 700 tuhanteen hehtaariin ja käsittää 2,8 prosenttia Karjalan pinta-alasta. Lisäksi
suunniteltujen suojelualueiden perustaminen on venynyt viideksi vuodeksi. Vuonna 2007 Karjalan
hallitus päätti, että vuoteen 2025 mennessä Karjalassa on 1 838 500 hehtaaria suojeltavaa
metsäaluetta, mikä on 10,2 prosenttia tasavallan pinta-alasta. Suunnitelluista suojelualueista
poistetaan muun muassa erikoisen arvokkaat Pääjärven ja Mujejärven metsäalueet.
Pääjärven ja Spokoinyi -rauhoitusalueet suunniteltiin kansainvälisen hankkeen mukaan.
Hankkeessa oli mukana Suomen ympäristökeskus. Jos Karjalan aluesuunnittelun korjaukset
hyväksytään, tasavalta menettää matkailukohteita. Monille arvokkaille metsäalueille
tullaan kehittämään teollisuutta. 191011
Petroskolais-joensuulainen yhteistyö tuotti
sanakirjan Käytännön karjalaa
Karjalan Kielen Seura on julkaissut uuden karjalankielisen oppaan Käytännön karjalaa. Petroskoilaisen JELENA
FILIPPOVAN ja joensuulaisen SANNA-RIIKKA KNUUTTILAN kokoama kirja on erittäin tervetullut lisä karjalan kielen
opiskeluun ja kielen elvytykseen, kertoo Karjalan Sanomat. Lukija oppii hauskasti arkipäivän tilanteisiin liittyvää
keskeistä sanastoa ja ilmauksia, lisäksi tutustuu tärkeisiin kielen rakenteisiin. Kirjan avulla pärjää monenlaisissa
tilanteissa karjalankielisten kanssa. Helposti mukana kuljetettava teos on erittäin käyttökelpoinen molemmin puolin
rajaa. Kirjan sanat ja esimerkkilauseet on esitetty kolmella kielellä: suomeksi, karjalaksi ja venäjäksi.
– Alkuperäinen idea oli esittää sanastoa vain karjalan ja suomen kielellä. Sitten päätimme kuitenkin tehdä
kolmikielisen oppaan laajentaakseen lukijakuntaa. Suomalaiset pystyvät oppimaan venäjän kieltä ja Suomeen
tulleet venäläiset karjalaakin, karjalankielisen Oma Mua -lehden toimittaja Jelena Filippova kertoo. 250911
Venäjä varustaa luoteisrajaansa
pelätessään Suomen alkavan
tosissaan vaatia Karjalaa takaisin
Venäjällä ei ole aikeita ryhtyä sotimaan Suomen kanssa tai Euroopan kanssa, mutta yksittäisiä
konflikteja pidetään mahdollisina. Eniten pelätään ihan vakavissaan, että Suomi alkaa vaatia
itselleen Karjalaa. Suomessahan on muutamia typeryksiä, jotka sitä itselleen vaativat.
Näin sanoo venäläinen sotilasasiantuntija PAVEL FELKENHAUER Iltasanomissa 24. syyskuuta.
Lehti esittelee Venäjän puolustuksen painopisteen liukumista kohti Suomen rajaa. Samaan
aikaan Pohjois-Karjalassa ihmetellään, miksi valtiovalta ei anna hetken rauhaa Kontiorannan
varuskunnalle, vaan on vuodesta vuoteen sitä lakkauttamassa.
Jos Venäjä jostakin syystä päättäisi ryhtyä sotilaallisiin toimiin Baltian maitaastaan, Venäjä
pyrkisi sitomaan Suomen puolustusvoimat, että Suomi ei muodostuisi sille uhkaksi sivustalta.
Keinovalikoimaan kuuluisivat tuolloin uhkaaminen, täsmäiskut tai tunkeutuminen Suomen alueelle.
Venäjällä on Suomen rajan tuntumassa kattava ketju tutka-asemia. Luoteisin Venäjä on
varustautunut lisäksi lentotukikohdilla, helikopterirykmenteillä ja moottoroiduilla
jalkaväkiprikaateilla. 240911
YAK-42 vielä ilmassa TU-134 laskeutuu. TU-134 on laskeutunut.
Medvedev vaatii käyttöön länsikoneita,
jos venäläiset itse eivät osaa rakentaa
Venäjän presidentti DIMITRI MEDVEDEV vaatii karsintaa ja venäläisten lentoyhtiöiden suureen
määrään ja konehankintoja lännestä, ellei koneita osata rakentaan kotimaassa. Venäjällä on
on 138 lentoyhtiötä, kertoo Lenta.ru-nettilehti ilmailuviranomaisten tietoihin nojaten. Medvedev
puhui viranomaisille lähellä turmapaikkaa Tunoshnan kylässä aivan Yaroslavlin kaupungin
vieressä. Hänen oli määrä osallistua kaupungissa talousfoorumiin, mutta muutti aikatauluaan
vieraillakseen turmapaikalla Volga-joen rannalla. Kesällä yli 50 ihmistä kuoli kahdessa lento-
onnettomuudessa, joissa olivat mukana Tu-134- ja An-24-koneet. Näitä seurasi monta
pienempää turmaa ennen Yak-42-koneen maahansyöksyä keskiviikkona. 080911
Kiinteistöpomoille potkut Lahdenpohjassa
Karjalan päämies on pidättänyt virantoimituksesta tasavallan valtionomaisuuskomitean puheenjohtajan
Mark Orlovin ja valtion omaisuusvarannon johtajan Vitali Markovin, kertoo Karjalan Sanomat..
Viraltapanon syynä oli Lahdenpohjan keskustassa sijaitsevan kaksikerroksisen tasavallan
omistuksessa olevan kiinteistön myynti. Suomalaisten rakentamassa hyvälaatuisessa rakennuksessa
on toiminut eri vuosina vesihoitola, hotelli ravintoloineen, kaupunginhallitus ja sydäntautisten
lasten parantola. Tasavallan valtionomaisuuskomitea on myynyt sen huutokaupalla
yksityishenkilölle 5,9 miljoonan ruplan edestä eli noin 3000 rpl neliöltä. Markkinahinta voi
kuitenkin olla jopa kymmenkertainen. 080911
Koko Karjalan alueella maastopaloja valvotaan kahdella MI-8 -helikopterilla ja kolmella AN-2 lentokoneella.
Lisäksi on maassa lentokelvottomina kolme kopteria ja viisi lentokonetta. Muutamat Karjalan palokunnat
saivat kesällä kukin neljä uutta paloautoa, mutta Karjalan korpi palaa monesti autoteiden ulottumattomissa.
Karjalan lentovalvonta
perustuu venäläiseen rulettiin
Karjalan valtionlaitos, Luoteinen palontorjunta-asema, on ollut jo kauan retuperällä. Johtajien jatkuva
vaihdos, palkanmaksujen viivästykset ja äärimmäisen huonokuntoinen kalusto ovat aseman arkea.
Henkilökunnassa oletetaan, että asema kalustoineen voi siirtyä yksityiselle Gazavia-yhtiölle.
Palontorjunta-aseman johtajan virkaan on astunut Aleksandr Aleksejev, joka toimi aikaisemmin
Gazavian johtajana, kertoo Karjalan Sanomat.
Ensin Aleksejev on puhunut Karjalan uuden palontorjunta-aseman perustamisesta. Nyt hän
vihjaa siihen, että asemasta tulee Gazavian yksikkö.
Asema halutaan lopettaa taloudellisesti, ainakin siltä tuntuu, lentäjien ammattiliiton puheenjohtaja
Vladimir Artukov olettaa. Ammattiliitto on joutunut kääntymään avun haussa Venäjän valtionduuman
kansanedustajan Boris Kashinin puoleen. ”Karjalan viranomaiset jatkavat tasavallan ilmailun
hävittämistä", sanotaan vetoomuksessa. Tänä kesänä Karjala julistettiin poikkeustilaan monessa
piirissä riehuvien metsäpalojen vuoksi. Syyttäjäviranomaisten mukaan Karjalassa ei onnistuttu
järjestämään sammutustoimia tarvittavalla tavalla. Artukovin mukaan syynä siihen on Luoteisen
palontorjunta-aseman kurja ja kelvoton tilanne. 310811
Jänismäellä avattiin "ABC"
Yritystoiminta kehittyy (heti Niiralan rajanylityspaikan takana) koko ajan. Liikemies Alaksandr
”Sasha” Artemjev avasi vastikään Jänismäellä, vain kilometrin päässä rajapuomista, uuden kahvila-,
ravintola- ja elintarvikekauppakompleksin. Sen toimintakonsepti on lähes sama kuin ABC-asemien
Suomessa. Niinpä kohde on jo saanut suomalaisten suissa nimen Artemjevin ABC. Oikealta nimeltään
se on Jänismäen kahvila. Asiasta kertoi 17.8. Tuula Koponen Karjalan Sanomissa.
Karjalassa lupa ampua
330 karhua ja 986 hirveä
Metsästyskausi on alkanut Karjalassa. Maatalousministeri Tällä kaudella saadaan ampua 330 karhua,
986 hirveä, 140 villisikaa ja rajattomasti teeriä ja metsoja.
Metsästäjien saalis on tavallisesti ollut sallittua pyyntirajaa pienempi. Esimerkiksi viime vuonna metsästäjät
ampuivat vain 112 karhua 320 sallitusta yksilöstä ja vain 632 hirveä 960 sallitusta eläimestä.
Sudenmetsästyksellä ei ole mitään rajoituksia. Viime vuonna ammuttiin 100 ja tänä vuonna 44 sutta.
Susia on sallittu metsästää ympäri vuoden. Ministeriössä halutaan taas maksaa metsästäjille suden
tapporaha, jos budjetista löytyy varoja.
Susien populaatio Karjalassa on 400 yksilöä, mikä ylittää tarvittavan määrän metsien eläinmaailman
tasapainon ylläpitämiseksi. Sudethan saalistavat vanhoja ja heikkoja metsäpetoja, ministeri kertoo.
Metsästyslupa maksaa 400 ruplaa. Isosta riistasta on maksettava erikseen. Karhulupa maksaa 3 000
ruplaa, hirvilupa 1 500 ruplaa ja villisikalupa 450 ruplaa. Yksi euro on noin 42 ruplaa..
Suomen kieli palaa
Petroskoin teatteriin
Karjalan itämerensuomalaiset kielet ja suomalaiset näyttelijät nousevat uudestaan Petroskoin
Kansallisen teatterin tukipilareiksi sen jälkeen, kun teatteria vajaan vuoden luotsanneelle
ARVID ZELANDILLE näytettiin ovea, kertoo Karjalan Sanomat. Zealand palkattiin
tehtäväänsä suomen kielen vastustajien toimesta. Heidän riemunsa loppui
lyhyeen. Suomen-yhteistyö suorastaan romahti Arvid Zelandin aikana. Teemme
kaikkemme, että suomalaisia näyttelijöitä tulisi teatteriin jo syksyllä, Karjalan kulttuuriministeri
JELENA BOGDANOVA lupaa. Ministerin mukaan Kansallinen teatteri on Karjalan kansallinen
erikoisuus ja vähemmistökielet sen valtti.
– Venäjällä riittää venäjänkielisiä teattereita. Suomen- ja karjalankielisten esitysten pitää
Kansallisessa teatterissa olla etualalla. Toivoisin teatterin esiintyvän jonakin päivänä myös
vepsäksi, ministeri linjaa.
- Teatteria ei voi johtaa kaukosäätimellä, Bogdanova piikittelee Pietarissa viihtyvää Zelandia.
Vaikka uusi johtaja - entinen saman teatterin varajohtaja - IRINA SHUMSKAJA on
venäjänkielinen, ovat vähemmistökulttuurit hänelle läheisiä. Teatterin taiteellinen johtaja
tai varajohtaja voi ministeri Bogdanovan mielestä olla kielitaitoinen. Henkilöstöpolitiikassa
on Irina Shumskajalle annettu vapaat kädet ja jotkut päätökset
hän taitaa tehdä jo puolentoista viikon kuluttua, kun näyttelijät palaavat lomilta.
Russian Town -lehden kansikuvassa Irina Shumskaja. 290711
Venäläiset ostavat
Itä-Suomen itselleen tuplahinnoillakin
Perussuomalaisten eteläkarjalainen kansanedustaja REIJO TOSSAVAINEN nuijii venäläiset
Suomen-ostajat maan rakoon Iltasanomissa keskiviikkona 13. heinäkuuta. Venäläiset
maksavat tonttimaasta ja rakennuksista tuplahinnan niiden käypään arvoon nähden.
Varsinaisia rajoituksia ei ole, vaikka Venäjä kieltäytyy myymästä suomalaisille
edes "omaa" Karjalaamme. Meillä on pian kuntia, joista suurimman osan venäläiset omistavat.
Tossavaisen mukaan meillä on tätä vauhtia pian venäläisiä yhdyskuntia, jotka alkavat
vaatia venäläisiä kouluja ja lastentarhoja. Tossavaista harmittaa, kun venäläiset porhaltavat
tänne komeilla mersuilla ja maastureilla, ja käyttäytyvätkin koppavasti.
Lähinnä Joensuuta toimii venäläisessä omistuksessa oleva lomakylä, Ruhkaranta Ilomantsissa.
Sen kymmenistä mökeistä tosin vain muutama on asuinkelpoinen, mutta pitkäänkö sitä
remppaa tekee kun ei kamalia vaadi. 130711
Sortavala ja Lahdenpohja
jälleen pakkasten pelossa
Lahdenpohjan, Karhumäen, Sortavalan ja Suojärven piirit ovat jääneet ilman
lämmöntoimittajaansa. Nyt Karjalan hallitusta ja lämmön kuluttajiakin huolestuttaa se,
mikä yhtiö tulee sen tilalle vai tuleeko mitään. Vuonna 2010 kunnallistalouden markkinoille
tullut Karjalan lämmityslaitos vastasi lämmönhuollosta näissä neljässä
tasavallan piirissä. Tämän vuoden lämmityskauden päätyttyä laitos lopetti toimintansa.
Karjalan varapäämies Juri Kantsher on kieltäytynyt kommentoimasta suuren lämmöntoimittajan
poismenoa kunnallistaloudesta. 070711
Kokeilu: Kalevalassa
suomen kieli valinnaiseksi
Kalevalan (entisen Uhtuan) koululaiset saavat valita ensi vuonna suomen kielen valinnaisena
aineena. Muina vaihtoehtoina ovat karjala ja vepsä. Kokeiluun osallistuvat yhdeksännet ja
yhdennettoista luokat.
Karjalan tasavalta täytti 91 vuotta
Karjalan tasavalta vietti 91. syntymäpaäiväänsä kesäkuun 8. päivänä erilaisin juhlamenoin.
Karjalalle omistettu juhlakokous pidettiin Karjalan musiikkiteatterissa. Musiikkileirille
kokoontui piirien edustajia, sota- ja työveteraaneja, kansalaisjärjestöjen edustajia ja
alueen julkkiksia. Tavoitteeksi asetettiin, että karjalaiset asuvat seitsemän vuoden
kuluttua tasavallassa asutaan Venäjän parhaimpiin kuuluvalla alueella. Tätä ennusti
tasavallan päämies ANDREI NELIDOV.
Karjalassa varaudutaan terrorismin tuloon
Liikenneyhtiöiden kustannukset terrorismin ehkäisemiseen ja torjuntaan moninkertaistuvat tänä
vuonna. Rautatie- ja linja-autoasemien ja satamien on saatava turvallisuuspassi, jonka hinta
vaihtelee 300 tuhannesta 1,5 miljoonaan ruplaan. Lisäksi kesäkuusta alkaen matkustajakuljetuksia
harjoittavien liikennöitsijöiden ajoneuvot pitää varustaa navigointilaitteilla, koska heinäkuun alusta
voimaan astuvien uusien sääntöjen mukaan ilman niitä liikennöitsijöiden toiminta tulee laittomaksi.
– Olemme sopineet lähiliikenteen toimijoiden kanssa, että he hoitavat itse kuluja
turvallisuustoimenpiteisiin ja sitten saavat korvaukset tasavallan
budjetista. Korvaukset auttavat välttymään bussilippujen hintojen nousulta, Karjalan tasavallan
varatalousministeri Lev Shustov korostaa. Ensi kesäkautena Petroskoin lähiliikenteen hinnat säilyvät
entisellään. Korotukset saattavat kohdistua tasavallan budjetista rahoitettaviin laivalippuihin,
mutta nekin ovat pienet eli 15–25 ruplaa.
Petroskoin opiskelijoille suomen kieltä
Suomen kielen opettaja Päivi Karttunen Itä-Suomen koulun lukiosta Joensuusta on pitänyt kielikokeen
keväällä Petroskoin 17. lukiossa jo kolme vuotta. Joensuun ja Petroskoin lukioiden välillä on ollut tiivistä
yhteistyötä, kertoo Karjalan Sanomat..
– Otamme venäläisiä oppilaita lukioon kielikokeen pohjalta. Opiskelu kestää kolme vuotta. Vuosittain
kielikokeeseen on osallistunut 5–10 oppilasta 9. ja 10. luokalta. Valituksi on tullut tavallisesti yksi tai
kaksi oppilasta. Tällä kertaa kielitaitoaan testasi yhdeksän lukiolaista, ja kolme heistä pääsi kokeen
läpi. Kielikoe sisälsi haastattelun, luetun ja kuullun tekstin ymmärtämisen, kielioppitehtävät ja aineen.
Oppilas menestyi kielikokeessa, jos hän teki oikein puolet tehtävistä.
Palkankorotukset ovat
Karjalassakin vain petosta
Budjettialan työntekijäin palkkoja ei ole nostettu moneen vuoteen. Uusi palkkajärjestelmä, jonka Karjalan
hallitus vei päätökseen vastoin työyhteisöjen tahtoa, on saanut aikaan eripuraisuutta sekä
hallintotehtävissä olevien että tavallisten työntekijäin keskuudessa. Todella ammattilaisille ei ole siitä
koitunut minkäänlaista hyötyä. Monen työntekijän ansiot ovat päinvastoin laskeneet.
Tasavallan hallitus on luvannut nostaa 1. heinäkuuta budjettialan työntekijäin palkkoja 6,5 prosentilla.
Käykö lupaus toteen, se nähdään myöhemmin. Eräissä terveydenhoitolaitoksissa työntekijöitä on jo
varoitettu kannustusmaksujen peruuttamisesta. Tasavallan terveydenhoitoalan ammattiliittokomitean
johtajalle Irina Smirnovalle on tullut lukuisia valituksia, joissa alan työntekijät kertovat laitosten johtajien
yrityksistä alentaa heidän palkkojaan. Monissa terveydenhoitolaitoksissa työntekijäin
palkat riippuvat yksistään laitoksen johtajan päätösvallasta.
Suomea taitavat äitiyslomilla -
suomen kieli palasi radioon
Karjalan Radiossa ei tällä hetkellä kuulla suomenkielistä juontoa uutislähetysten yhteydessä, sillä
kansalliskielisestä toimituksesta on moni suomea osaava jäänyt äitiyslomalle. Ongelma on kuitenkin
väliaikainen, sillä vakituinen uutistoimittaja Jekaterina Isakova on palaamassa äitiyslomaltaan takaisin
töihin toukokuun lopussa.
– Ei ole syytä huoleen, sillä varsinaisia uutisia kuullaan kuitenkin niin suomeksi, vepsäksi kuin
karjalaksi. Toimittajamme pystyvät tekemään uutisjuttuja myös suomeksi, vaikkei juontoja ole tällä
hetkellä suomen kielellä, Karjalan television ja radion kansalliskielisen toimituksen johtaja Santeri
Jeremejev sanoo. Vaikka Teleradioyhtiöön kohdistuu taloudellisia paineita, on se silti ainakin toistaiseks
i pystynyt lähettämään toimittajiaan juttukeikoille ympäri Karjalaa. Monissa paikoissa toimittajat ovat
odotettuja vieraita. Toimitukseen ei tule paljoa lukijapalautetta, mutta katsojat kiinnittävät silti
huomiota siihen, jos tuttuja ohjelmia ei näy ruudussa.
____________________________________________________________________________________________________
Karjalassa 20 vuotta sitten
Kirjoittaja kuljetti busseilla ja toimi matkanjohtajana 90-luvulla, kun raja avattiin massaturismille 1991. Rajanylitys Niiralassa
oli aluksi kuin kaoottinen pakolaisvirta, jossa jonotettiin pahimmillaan kuusikin tuntia ja päivänkulusta riippuen yön yli.
Ylitystahti oli neljä autoa tunnissa. Siitä oli helppo laskea jonon päähän tullessaan, paljonko on kello kun puomi nousee.
Satojen jonottajien käyttöön oli varattu pari jalaspaskiota. Pullakahvia sai ostaa asuntovaunusta. Yhteys puomilta
Suomen tulliin toimi painonapilla ja mikrofonilla / kaiuttimella. Fyysinen välimatka oli parisataa metriä. Puomin noustessa
jono nytkähti yhden tai kahden auton verran. Suomen tullista oli valtakunnanrajalle toiset parisataa metriä. Rajapuomilta
avautui näkymä naapurin sinivihreään parakkirykelmään ja korkeaan lipputankoon, jonka nokassa lepatti tiskirätin
kokoinen Venäjän lippu. Miksi noin pieni?
- Ei ole kangasta. Pula kankaasta, vastasi koppalakkinen kokardimies.
Kopista koppiin kävi bussinkuljettajan / matkanjohtajan tie. Ryhmäviisumi tuonne yhdessä omien papereiden kanssa,
toinen pyöreiden leimojen keräyspiste 49 metrin päässä rekkapuolella, matkustajat tulliin, auton tarkastus, kaikki
luukut auki, bussin siirto "linjan" toiseen päähän, matkustajien odotus, lastaus ...
Ensimmäinen 16 kilometrin etappi Pälkjärven Puikkolaan oli pujottelua savisilmien lomitse metsäautotiellä. Bussit olivat
ympäriinsä kattoa myöten savessa ja aikaa kului tunti. Päiväseltäänkin siellä jotkut kävivät kääntymässä ...
Vuosikymmenen puoliväliin asti turistiliikenne oli 80-prosenttisesti bussiryhmiä ja loput henkilöautoja. Toisella puoliskolla
osattiin jo suunnistaa ja talon tavat olivat tuttuja. Vain viidennes liikenteestä oli busseja ja loput henkilöautoja. Värtsilän-
Sortavalan tieosuus sai ripeästi asfalttipäällysteen. Se olisi valmistunut vieläkin nopeammin, jos venäläinen osapuoli olisi
maksanut suomalaiselle tienrakentajalle laskunsa ajallaan. Tiestä tuli vuoteen 1993 mennessä suomalaiseen tapaan sileä
baana melkein perille asti. Loppupätkä jäi kuitenkin muhkuroineen kuoppineen venäläisten rakennettavaksi.
Päljärven Yhteishyvä oli suljettu. Vuosikymmenen kuluessa tiilirakennus mureni nopeammin kuin elokuvissa. Pappilan
rakennukset häämöttivät mäen päällä.
Rautakankaan risteyksestä, josta tie haarautuu Pitkärantaan ja Aunukseen sekä Sortavalaan, väylät jäivät entiselleen. "Valtatie"
Sortavalasta Hiitolaan ja Käkisalmeen säilyi hiekkapintaisena ja mutkaisena koko vuosikymmenen. Pietarin valtatielle
päästiin vasta 30 km ennen Viipuria. Sortavalan Rautakankaaöta ajettiin Aunuksen ohella myös Suojärvelle. Ajopinta oli
joskus päällystetty, mutta sitä oli paikattu paikan päälle ja koko päällyste oli paikoin hävinnyt isoina laattoina. Rautatien
alikulut olivat niin nafteja, että alitus onnistui vain valikoimalla tiestä kohdat, joissa bussi vajosi juuri näihin aukkoihin
asfaltissa. GHyvää apua tarjosivat joskus pikkupojat vitosella. Ellei bussi mahtunutkaan, vitonen säästyi mutta bussin
katto saattoi saada kosketuksen. Sellaista ei minulle sattunut.
Busseja vartioimaan löytyi aina porukkaa, vaikkei vartiointia olisi tarvinnutkaan. Kun Piipun Pihan laiturissa oli hotellilaiva,
sen miehistöön kuulunut jäi ilman viisikymppistään. Vartiointipestin aikana pikkupojat rikkoivat yöllä bussin sivuikkunan
varastaakseen bussin lattialle jääneen limsapullon. Lie ollut pettymys, kun limsa paljastui vedeksi. Vaikka auton vuokrannut
LAURI MÖTTÖ ei tapauksesta ollut moksiskaan, firman palkkakuljettaja elämöi kuin sika hirressä.
Asiallisia oltiin myös Konnevedellä Koivurannan Liikenteessä ja Joensuussa Savonlinjassa, mutta Savo-Karjalan Linjassa
monivuotista vuokraajaa kohdeltiin kuin eläintä. Herrat saivat sitten mitä tilasivat. Muille ei jäänyt mitään, koska eivät
tilanneet.
SKL:n ja Savonlinjan busseissa oli yksi pieni mutta merkityksellinen ero. Ensinmainituissa etuoven porras ei vetäytynyt
sisään yhdessä oven kanssa toisin kuin Savonlinjan kalustossa. Joko lienevät viisastuneet. Onhan tässä aikaa ollut, mutta
lähtöeväät olivat pahasti hukassa. Ylipäänsäkin Sanonlinjalla ja Linja-Karjalassa oli ystävällinen, hienovarainen palvelu.
Neljän koiran retkikunta Kurkijoen ydinkeskustassa. Vasemmalla näkyy leipomon nurkka, kuvan ulkopuolella oikealla kirkon muistomerkit.
Etummainen hurtta oli kolmijalkainen. Kuvassa oikealla musti on löytänyt oivallisen päiväunipaikan keskeltä vilkkainta katua. Kuvan
halkaisee vaakasuorassa Karjalankatu. Kuvan ulkopuolella oikealla apteekki ja tavaratalo, vasemmalla puisto.
Jaakkiman 1977 poltettu kirkko Lahdenpohjassa oli suosikkikohde. Paikalliset, iäkkäämmät oppaat yrittivät kieltää peruuttamisen
kirkon viereen. Heidän mielestään bussi piti jättää Lahdenpohjan-Sortavalan tien mäennyppylälle bussipysäkille sakotettavaksi.
Lienee ollut käytössä joku yhteinen bisnes miliisin kanssa. Kuljettaja on kuitenkin bussinsa kapteeni, ja tulkkioppaan tehtävänä
on pysytellä kyydissä ja muistaa vuosilukuja.
Kurkijoen kirkko oli vuosia entisöintiä varten pystytettyjen telineiden kätkössä ja toimi teurastamona,
kunnes se paloi elokuun 4. päivän vastaisena yönä 1991. Tai oikeammin se poltettiin. Rakennus oli
syttynyt neljästä nurkasta samaan aikaan. Paloasema oli 200 metrin päässä, mutta palokunta ehti
paikalle vasta kahden tunnin kuluttua syttymisestä.
KUVA OIKEALLA Maatalousoppilaitos, sininen rakennus. Vasemmalla yläkulmassa näkyy israelinjuutalaisen
liikemiesmogulin Mark Koganin restauroima hotelli, joka paloi pari vuotta valmistumisensa jälkeen. Syyksi mainittiin
jäätyneiden vesiputkien sulatus. Rakennusten välissä maatalousoppilaitokselle kuuluva makasiini, johon tapettiin
satoja sotilaita Elisenvaaran sotyatantereilla. Elisenvaaraan on matkaa 15 km. Kogan hallinnoi Laatokan Karjalan
matkailubisnestä. Hän majoitti turistivirrat kesäisin tyhjillään olleisiin sisäoppilaitosten oppilasasuntoloihin mm. Sortavalassa,
Lahdenpohjassa ja Kurkijoella. Kogan kuoli 2010, ja liiketoiminnan jatkajaksi jäi hänen vaimonsa Irina. Kuva on otettu
poltetun kirkon paikalta. Laatokka avautuu kuvista vasemmalle itään. KUVAT MARKKU ROUHIAINEN
E L Ä M Ä N E V Ä I T Ä
NÄIN POLIITIKOT HUIJAAVAT
Monet sosiaalituet eivät koskaan kohtaa saajiaan
Tässä niistä kaksi. Poliitikot itse kehuvat riemusta hyppien aikaansaannoksenaan mm. tuoreinta 100 euron kuukausihuijausta.
Kun työmarkkinatukea korotetaan, se ei koske köyhimpiä, myös toimeentulotuen saajia. Korotus vähennetään täysimääräisenä
sosiaalitoimen myöntämästä toimeentulotuesta. Korotukset menevät siis suoraan kunnille.
Kun sosiaalitoimen puolella sallitaan pienet lisäansiot omaehtoisen toimeentulon parantamiseksi, Kela (Köyhien Elätettävien
Auschwitz) vähentää tulot heti tai jälkikäteen työmarkkinatuesta, jolloin tuensaajan omalla työllään ansaitsemat sentit ja eurot
menevätkin Kelalle!
Kansalaisiin sovellettaessa tekoja sanottaisiin kavalluksiksi. Vallan väärinkäyttäjien toimiessa kavaltajina kyse on esimerkiksi
"perusteettoman tuen takaisinperinnästä". 310112
Ulkomaalaisten ostokset 41 % viime vuotta suuremmat
Joensuun osuus 10 milj. euroa eli
5 % koko maan taxfreekaupasta
Ulkomaalaisten tax free-ostosten arvo nousi tammi-lokakuussa 41 prosenttia suuremmaksi kuin vuosi sitten.
Koko potti on noin 200 miljoonaa euroa. Nousu selittyy vilkkaalla itäkaupalla: venäläisten osuus tax free-myynnistä
oli 88,6 %. Helsingin ja Lappeenrannan yhteenlaskettu osuus kokonaismyynnistä oli 62,1 %. Imatra, Kotka, Joensuu
ja Vantaa olivat seuraavilla sijoilla 4-6 %:n markkinaosuuksilla. Raju kasvu selittyy venäläisten matkailun kasvusta.
Niiralassa raja ylitetään tänä vuonna lähes 1,4 miljoonaa kertaa, kun luku oli viime vuonna miljoonan luokkaa.
Keskussairaala turpoaa turpoamistaan
Milloin paneudutaan pysäköintiongelmiin?
MYÖS LIIKENNEJÄRJESTELYT OVAT KUIN JUOSTEN KUSTUJA
JOENSUU Suomen ensimmäinen keskussairaala Pohjois-Karjalan Joensuussa on toiminut ansiokkaasti jo yli puoli
vuosisataa. Sitä on laajennettu moneen otteeseen ja jälleen on tulossa uusi laajennus, psykiatrinen sairaala. Seudun
edellinen alan laitos Paiholassa myytiin kaupalliseen käyttöön. Potilaiden, päiväkävijöiden ja henkilökunnan sutojen pysäköintitarpeet on unohdettu totaalisesti. Pysäköintitaloon mahtuvat matalat henkilöautot, mutta paikkavuokra
on järjetön. Henkilökuntakin joutuu maksamaan siitä että pääsee työpaikalleen aamuin, päivin, iltaisin ja öin.
Vuonna 2012 ollaan aloittamassa psykiatriatalon rakentaminen. Sille kertyy hintaa 34 milj. euroa. Ensivaiheessa
rakennetaan lasten ja nuorten osastot sekä s sairaalakoulu ja vuoteen 2015 mennessä kakkosvaiheen valmistuttua
siihen sijoittuvat Kontiolahden Paiholan sairaalan toiminnot.
Vielä viimeistelyvaiheessa olevaan G2-taloon päiväkirurgia alkaa siirtyä vuodenvaihteessa ja silmäkeskus sekä
sairaala-apteekki keväällä.
Liikennejärjestelyt ovat kuin Kairon slummialueelta. Ei päätä, ei häntää, Pohjois-Karjalan keskussairaala.
Ovatko nämä kuviot peräisin ehkä jonkun päiväkodin piirustuskilpailusta? Oikealla pysäköintitalo.
Lukijamme kertoo, kuinka 62 minuutin pysäköinti maksoi hänelle kolmen tunnin pysäköintimaksun. Hän kirjautui PKKS:n
P-taloon klo 09:59 ja kävi sovitulla vastaanotolla, joka tietenkin oli myöhässä. Kolmen vartin jälkeen vastaanotto kesti muutaman
minuutin ja maksoi 30 €. P-talon lähtökuittaus kirjautui klo 11:01. Maksu perittiin ei vain ALKAVALTA TÄYDELTÄ TUNNILTA
vaan myös PÄÄTTYVÄLTÄ TÄYDELTÄ TUNNILTA! Yhteensä siis kolmelta tunnilta eli 180 minuutilta. Joensuun kaupungin
kuluttajaneuvoja ei varmasti ymmärrä sanoa tästä mitään ja Helsingin valtakunnallisille kuluttajansuojelijoille asia ei
todennäköisesti kuulu lainkaan.
Törkeää jälkimarkkinointia, Ford!
Yhdeksänkymmentäkuvun Ford Transiteja on liikenteessä yhä kymmeniätuhansia. Vielä vuosi sitten autoon sai
piirimyyjän hyllystä lämmityslaitteen puhaltimen katkaisiijan viidelläkympillä. Tänä vuonna tilanne on toinen.
Hintaa on korotettu kolmanneksella 66 euroon, mutta tuotetta ei ole saatavana tällä planeetalla, ei ainakaan meidän pallonpuoliskollamme. EH-Auto Oy ilmoittaa, että heillä on ollut tilauksessa kaksi katkaisijaa syyskuulta asti, mutta
valmistaja ei osaa sanoa, milloin tilaukset voidaan toimittaa. Varaosat ovat ns. jälkitoimituksessa. Tosin tiedonkin hankkimiseen kului puolet arkiviikosta. On siis otettava käyttöön vanha konsti, joka on parempi kuin pussillinen
uusia Fordeja. ON /OFF -kytkin.Siinä joutuu luopumaan ykkös- ja kakkostehosta, mutta elämähän on nykyään sekin kaksivaiheista, täysillä tai ei lainkaan.
___________________________________________________________________________________________________

P-kerroksista ylempi on hukkainvestointi. Kuva on otettu talvella 2012 arkipäivänä. Käynti myymälään johtavalle
liukumatolle takaseinällä ikkunarivin ja punaruskean pilarin välissä näkyvästä sinertävästä oviaukosta. Kuvauspisteestä
myymälätasolle tarvitaan kallista aikaa 3 minuuttia 30 sekuntia liukumatolla ja 2 minuuttia kävellen, yhteensä viisi
minuuttia 30 sekuntia. Ja sama takaisin ostoskärryä ohjaillen. Uskomattoman monet asiakkaat valitsevat tähän
tarvitsemansa 11 minuuttia juuri elämänsä kiireisimmistä minuuteista! Tarvittava aika lähes puolittuu aöatasolta,
jolloin kiireisimmän ajankohdan valinta on jo harkittua hölmöyttä eli todellisuudessa huuhaata.
Kesällä 2011 rakennettiin kolme vuotta lähes tyhjillään ollut P-alue kokonaan uudelleen.
Investointi kannatti. Tulevana keväänä viimeisteltävään alueeseen sijoitettiin uusina palvelupisteinä
pysäkkialue busseille ja vinoparkki karavaanareille, Suomen Tiepalvelumiesliitto ry:n Pohjois-Karjalan
tiepalvelupiirin esityksestä. Tosin niiden sijainti heikkeni piirustuslaudalla.
Sähköinen liukumatto on
kävelyä nopeampi vaihtoehto
Huhtikuussa 2008 valmistuneet laajennus- ja saneeraustyöt tekivät Joensuun Prismasta maan suurimman.
Kahden hehtaarin suuruiseen kauppaliikkeeseen mahtuu kerrallaan jopa 4 000 asiakasta. Tavoitteena oli
asiakasmäärän kasvattaminen 15 prosentilla. Vuonna 2007 Prismassa kävi 1,2 miljoonaa asiakasta.
Venäläisten osuus oli tuolloin kahden prosentin tasolla, mutta se moninkertaistui vuoteen 2012 tultaessa.
Joensuun Prisman erikoisuus on liiketilan päälle rakennetut kaksi pysäköintitasoa. Silloinen kiinteistöpäällikkö
myönsi, että idea oli hänen. Tontille maantasoon olisi saatu mahtumaan vain runsaat 800 autopaikkaa, kun
tarvittiin 1600 paikkaa. Sanottiin, että laajennuksen alle olisi voitu sijoittaa vain 400 paikan autoparkki, mutta
tarvittiin vielä toiset 400. Maan sisään ei voitu rakentaa kahta autokerrosta, Vatassa oli kolmen metrin
kuivakuorikerros ja sen alla 25 metriä löysää silttiä. Päädyttiin kahteen myymälätilojen päälle rakennettavaan pysäköintikerrokseen eikä esim. yhteen kerrokseen ala- ja yläpuolelle.
Laajennuksen jäykistys oli hoidettava kokonaan pilareiden varaan, Oli sovitettava toisiinsa autokerrosten ja
myymälän pilarit ja myymälätilan kaluston sijoittelu. Koko mammuttilaajennus rakennettiin 900 paalun päälle.
Pilarit ovat pääosin kolmen kerroksen korkuisia. Jokainen painaa yli 10 tonnia.
Varsin pian todettiin, että laajennuksen ulkopysäköintialue oli huonosti suunniteltu. Autoilevat asiakkaat eivät
koskaan ottaneet sitä omakseen. Ruuturivit olivat siellä sun täällä ja ajokäytävätkään eivät noudattaneet
mikään logiikkaa. Pian todettiin myös se, että ylin pysäköintikerros oli hukkainvestointi. Katetun pysäköintitilan
käyttöaste oli parhaimmillaan 30 %. Maatason otäinen parkkialue pysyi lähes tyhjillään. Silti jouluruuhkan aikaan kului
asiakkailta pahimmillaan kolmatta tuntia päästä katetusta parkista valtatien valoihin, jotka yksin ja diktatuurisesti
määräsivät liikenteen tahdin sisään ja ulos.
Niinpä jo vuonna 2011 päädyttiin rakentamaan uusi ajoyhteys Teollisuuskadulta Prisman nurkalle ja edelleen
Voimatielle. Laajennusosan parkista tehtiin järkevä, tehokas ja selkeä. Asiakkaat ottivat sen heti omakseen - ainakin
pohjoisen puolikkaan. Mutta katettuihin kerroksiin tälläkään uudistuksella ei ollut mitään vaikutusta. Käyttöaste on parikymmentä prosenttia eli viikonpäivästä riippuen 100-250 autoa.
Ylin autokansi on tyhjänpantti. Asiakaskyselyjen mukaan siihen on useita syitä. Yhteys myymälän liukuportaikkoon on
nurkassa eikä keskemmällä. Ajoramppi olisi pitänyt sijoittaa pohjois- eikä etelänurkkaan, tai molempiin. Ajoluiskan yläpään toteuttaminen väljemmäksi ei pelottaisi "arkoja" kuljettajia. Tilaa oni, mutta sitä ei hyödynnetty, Sähköinen liukumatto kuljettaa liian hitaasti. Hitaus on näennäistä. Tosiasiassa maton käyttö vie vähemmän aikaa kuin kävely maatasolla.
MITTASIMME
AJAN KULUMISEN
Toisaalta voidaan esittää ydinkysymys. Mikä tai kuka on määrittänyt kiireen? Kuinka se voi aina osua juuri siihen
päivänkohtaan, kun ollaan ostoksilla? Kyllä kiire on täysin teennäinen tunnetila. Sehän loppuukin aina samalla hetkellä
kun ostokset on pakattu autoon ja kuljettaja nostaa kytkimen!
Sirmakka mittasi. Ylimmän autotason liukumaton alun ja myymälätason liukumaton lopun välinen edestakainen
kulkuaika on 6 minuuttia 56 sekuntia. Lisäetuna on se, että ostoskärrejä ei tarvitse työntää. Kassalta hallin keskivaiheilta
mitattuna kärrejä työntäen samat 416 sekuntia kuluvat keskimääräiseen matkaan maantasolla olevalta autolta takaisin
autolle ja kärrin palauttamiseen. Lisäetuna tulee kokoaikainen kävely ja kärrin työntäminen.
Juoksemallakin aikaa säästyy vain marginaalisesti. Siinäpä se. Se säästö onkin valtaisa, juoksijan kohdalle juuri
silloin kuluvat elämänsä kiireisimmät sekunnit. Alemman P-tason käyttö verrattuna maapysäköintiin on kirkkasti
nopeampi ja helpompi, Reippaasti kävellen matka etenee 100 metriä minuutissa, kärriä reippaasti työntäen vain
50 metriä minuutissa. Kassarivin kohdalta matkaa P-alueen keskivaiheille on 2-3 minuutin matka + kärrin palautus.
Kannattaa siis aina juosta kärrien kanssa. Siinä säästää useita elämäsi kiireisimpiä sekuntteja. 170112 210112